AMATÖÖRIN OBSERVATORIO on yksityisnäyttelyiden sarja, jonka teokset ovat saaneet innoitusta sekä tähtitieteen harrastajien maailmasta, että vanhoista vaihtoehtoisista havaintoteorioista. Sarjan ensimmäiset osat olivat esillä syksyllä 2019.

Vaikka en itse kuulukaan astronomian harrastajien joukkoon, pohdin usein ajatusta näkemisen hetkestä kaukoputken äärellä. Uskoisin että tuossa hetkessä maailmankaikkeus piirtyy katsojalle koskettavalla ja intiimillä tavalla esiin. Pitkälle kehittyneen optiikan ja sen saatavuuden ansiosta myös maallikko voi nähdä ennennäkemättömän kauas ja havaita jotakin mullistavaa. Minua kiinnostaa tilanteeseen liittyvä hetkellisyys. Vaikuttaa olevan niin että monet astronomiset löydökset ja havainnot liittyvät sattumanvaraisiin silmäyksiin ja näkemisen ohikiitäviin hetkiin. Tilanteeseen liittyy myös inhimillisen erheen ja väärinnäkemisen mahdollisuus. Ajattelen että väärinnäkemisen hetki paljastaa kiinnostavia asioita havaitsemisen ja ajattelun rakenteista.

Vanhoissa havaintoteorioissa minua kiinnostaa ajatus kääntyneestä havainnosta, jossa valon, jopa tulen muodossa,  ajatellaan kätkeytyvän katsojan silmiin. Tätä vasten ajateltuna näkemisen hetki muuntautuu täydeksi vastakohdakseen siitä millä tavoin nykytiede sen hahmottaa.

Amatöörin observatorion voi ajatella eräänlaisena galleriatilaan rakentuneena huonon näkyvyyden paikkana. Se on paikka, jossa valo kääntyy pimeydeksi ja haave kaukaisita näkymistä taipuu lähelle. Edes optiikka ei pelasta tätä observatoriota.

Kokonaisuuden teoksissa on käytetty mm. paperia, painoväriä, metalliputkia ja levyjä, valoa ja nokea. Kokonaisuuteen kuuluu myös yksi videoteos.

THE AMATEUR’S OBSERVATORY is a series of solo exhibitions The first parts of the series were on display in autumn 2019. It was inspired by the world of astronomy enthusiasts, but also by old alternative theories of perception.

Although I am not one of the astronomy enthusiasts myself, I often ponder the idea of ​​the moment of seeing through a telescope. Thanks to highly developed optics that are available, even an amateur can see quite easily unprecedentedly far and observe something revolutionary. Through the lens, the universe must be drawn momentarily to the viewer in a touching and intimate way. But I'm fascinated in the immediacy of the situation. It seems that many astronomical discoveries and observations are based on a random glimpses and fleeting moments of vision. It also involves a chance of a human error. I think that the moments of wrong-seeing reveals some of the structures of perception and thinking in new and enchanting light.

In old theories of perception, I am interested in the idea of reversed ​​perception, where light, even in the form of fire, is hidden in the eyes of the beholder. This turns the theory of seeing into the complete opposite of how modern science perceives it.

An amateur’s observatory can be thought of as a kind of place of poor visibility built into a gallery space. It is a place where light turns to darkness and illusion of long distances brings you near to your own body. Not even the optics can save this observatory to look further or see more.

The entity of works consists e.g. paper, printing ink, metal tubes and plates, light and soot. The whole includes also one video work.